tiistai 10. tammikuuta 2012

Eat your greens!


                                       

Aloitteleva karppaaja astuu markettiin mietteliäs ilme kasvoillaan. Ensimmäiseksi vastassa on leipäosasto, josta hän epäröinnin jälkeen poimii mukaansa karppileivän, vaikka netissä sanottiinkin, että gluteeni on myrkkyä. Juustotiskin tarjonta saa karppaajan hymykuopat syvenemään, kun hän kerää kärryihinsä niin kermajuustoa, homejuustoa kuin leipäjuustoakin (ja viimeisen kumppaniksi hillo-osastolta sokeritonta St.Dalfouria). Lihaosastolta mukaan tarttuu metwurstia ja pekonia, nehän ovat karppien perusevästä, eikös niin. Maitohyllyllä katse hakeutuu ensin vanhasta tottumuksesta rasvattomaan kalsium-rikastettuun tölkkiin, mutta kärryyn asti pääsee kuitenkin täysmaito ynnä purkillinen kuohukermaa. Vielä pari paketillista munia, ja karppaaja on valmis rientämään kassalle...

STOP!!!

Mihin unohtuivat KASVIKSET? *)

Vanha suositus puolesta kilosta päivässä on ihan pätevä karppaajallekin - minimisuosituksena. Suuremmastakaan määrästä ei ole missään tapauksessa haittaa, kunhan ei ahmi määrättömästi sokerisia hedelmiä. Ja kun sanon "kasvis", niin tarkoitan nimenomaan sitä: oikeaa, kokonaista kasvista, joko tuoretta tai pakastettua. Ei siis mitään prosessoitua ja ties vaikka makeutettuakin fruitieta tai hevi-shottia. Voimanalan Valtiatar diggaa kyllä kovasti hevistä, mutta vain LEVYlautasella. Peruna ei muuten edelleenkään ole vihannes, vaan hiilarinlähde (eikä myöskään bataatti).

Väite: Kasvikset ovat pahoja!

Eivätkä ole. Älä kitise, vaan opettele syömään niitä. Kukaan ei käske syödä juuri parsakaalia, jos oikeasti inhoat sitä, tai järsiä sitä iänikuista raakaa porkkanaa. Tee salaatteja, hauduta, wokkaa, mausta öljyillä, majoneesilla, yrteillä. Ja muista, että suu vaatii n. 15 maistamiskertaa ennen kuin alkaa tottua uusiin makuihin.

Väite: Kasvikset ovat kalliita!

Potaskaa. Lue edellinen postaus ja tutustu lisäksi pakastealtaiden tarjontaan. Ja käy syksyisin marjametsässä.

Väite: Kasvisten syöminen on hankalaa/kasviksia on vaikeaa saada lisätyksi ruokiin!

Jos tämä ei olisi julkinen blogi, käyttäisin voimakkaampaa ilmausta, mutta nyt tyydyn vain sanomaan, että tämä se vasta ihan täyttä tuubaa onkin. Pieni pussillinen sekavihanneksia on jo 250 g ja menee vaikkapa jauhelihakastikkeen kanssa helposti. Jos jauhelihakastikkeessa on sipulia, päästään jo lähemmäs kolmeasataa grammaa - yhdellä aterialla. Tähän lisäksi vaikkapa yksi omena ja isohko tomaatti tai kohtuullinen pätkä kurkkua, niin puoli kiloa tulikin jo täyteen. Ketodieettiläiset suosivat perus-pakastevihannesten sijaan vaikkapa kaalia ja parsakaalia ynnä tietenkin erilaisia salaattilajikkeita. Kasviksia voi lisätä mihin tahansa kastikkeeseen, muhennokseen, pataruokaan tai keittoon, marjoja ja hedelmiä taas rahkoihin ja muihin jälkiruokiin. Ja välillä niitä voi *gasp* syödä ihan pelkiltäänkin!

Miksi kasviksia pitää syödä?

Tästä ei kai ole täyttä varmuutta tutkimuksista huolimatta saatu, mutta fakta on, että runsas kasvisten syönti korreloi tutkimuksissa yleensä aina paremman terveydentilan kanssa. Vitamiinit, flavonoidit, antioksidantit, liukoiset kuidut... hyviä syitä kaikki tyynni.

Onks niitä rehuja ihan pakko syödä, kun karppaa?

On. Seuraava kysymys?



*) ilmaus "kasvikset" sisältää tässä niin vihannekset, juurekset, marjat kuin hedelmätkin

2 kommenttia:

  1. Eikä saa unohtaa kesäkurpitsaa, jossa on yleensä maltilliset kilohinnat ja josta saa jos vaikka ja mitä. Kuka kaipaa mitään proteiinipastaa, joka on kuitenkin suurimmaksi osaksi vehnää kun voi syödä soosinsa kesäkurpitsasuikaleiden kanssa tai pyöräyttää "lasagnen" :) Ja minä sentään olen suuri pastanrakastaja, joka vihaa suurinta osaa kypsistä kasviksista :P

    VastaaPoista
  2. Ihan totta! Söin kerran eräissä illanistujaisissa kesäkurpitsalasagnea (vegetaarista vieläpä, jauhelihan tilalla oli soijarouhekastiketta) ja se oli ihan SIKAhyvää. Todella. Ja hämäävästi aidon lasagnen oloista kaikin puolin :-)

    VastaaPoista